Uutiset ja artikkelit

Valtakunnallinen urheilun häirintätutkimus on julkaistu

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa.  Suomen Taitoluisteluliitto osallistui tutkimukseen.  

Tutkimuksen tausta 

Kokonaistutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet.) Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen.  

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.  

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön 

Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.  

– Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.  

– On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.  

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä. 

– Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta häiritsevä puhe saadaan kitkettyä pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa. 

Taitoluistelun tulokset 

Taitoluistelussa kysely lähetettiin kaikille vähintään 16-vuotiaille urheilijoille, jotka olivat tutkimushetkellä osallistuneet viimeisen viiden vuoden aikana lajiliiton alaiseen kilpaurheilutoimintaan joko kansallisella tai SM-tasolla. Vastauksia häirintäselvitykseen tuli yhteensä 415 vastausprosentin ollessa 20. 

Vastauksista 98 prosenttia oli naisurheilijoilta. Vastaajien ikäjakauma painottui 16–20-vuotiaisiin urheilijoihin ja suurin osa heistä (279) oli kansallisen tason urheilijoita. Taitoluisteluliitto julkaisee SUEKista saadut tutkimustulokset sellaisenaan tämän tiedotteen liitteenä.

Koko laajan tutkimusaineiston perusteella tutkijat toteavat, että yleisesti urheilussa esiintyy seksuaalista tai sukupuolista häirintää kuten muuallakin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Edelleen tutkimustulosten perusteella seksuaalinen tai sukupuolinen häirintä ei ole taitoluistelussa yleisempää kuin muuallakaan urheilussa, mutta sitä valitettavasti esiintyy.  

Seksuaalisen häirinnän muodoista eniten taitoluistelussa oli koettu yleisempää häiritsevää puhetta (79 vastausta) sekä sanallista seksuaalista häirintää (28 vastausta). Vakavampien muotojen osalta yksi henkilö kertoi, että häntä oli painostettu seksuaaliseen kanssakäymiseen ja seitsemän kertoi kokeneensa fyysistä seksuaalista häirintää. Sukupuolisen häirinnän muodoista eniten oli koettu ominaisuuksien vähättelyä tai kyseenalaistamista sukupuolen perusteella (22 vastausta) ja sukupuolen tai sen ilmaisun halventamista (21 vastausta).  

Seksuaaliseen häirintään olivat syyllistyneet eniten valmentajat (34 prosenttia kaikista syyllistyneistä), toiset urheilijat (28 prosenttia) ja yleisö, fanit tai someseuraajat (11 prosenttia). Sukupuoliseen häirintään syyllistyneiden osalta naisten ja tyttöjen sekä miesten ja poikien osuus oli yhteenlaskettuna täsmälleen sama. 

Suurin osa taitoluistelun vastaajien kokemasta häirinnästä oli yleistä häiritsevää puhetta. Koko tutkimuksen aineistossa urheilijat olivat syyllistyneet useimmin häirinnän sanallisiin muotoihin. Taitoluistelussa häirintään olivat kuitenkin syyllistyneet eniten valmentajat, joskin urheilijat olivat lähellä samoja lukemia. Näytti siltä, että valmennuksessa ja urheilijoiden keskinäisissä kohtaamisissa ilmenee jonkin verran häiritsevää puhetta.  

Lisäksi taitoluistelun vastaajista 30 prosenttia kertoi, ettei osannut sanoa onko oma lajiliitto puuttunut urheilussa tapahtuvaan häirintään tai tehnyt töitä häirinnän ehkäisemiseksi urheilussa. Vaikka luku onkin huomattavasti alhaisempi kuin koko tutkimuksen aineistossa (59 prosenttia), tulos kertoo, että jatkuvan viestinnän merkitys on tilanteen parantamiseksi keskeinen. 

Taitoluisteluliitossa työ jatkuu 

Suomen Taitoluisteluliitto suhtautuu ehdottoman vakavasti kaikenlaiseen häirintään, eikä hyväksy häirintää lajin parissa. Liitto on viime vuodet panostanut häirinnän vastaisten toimintamallien ja työkalujen päivittämiseen ja jatkaa edelleen työtään niiden parissa. 

– On hienoa, että asiaa tutkitaan koko urheilun laajuudella. Me too -kampanjan myötä havahduimme myös omassa lajiliitossamme ymmärtämään, että asian täytyy olla vahvemmin mukana jokapäiväisessä tekemisessämme. Huomaan, että olemme edistyneet jo monella tapaa häirinnän vastaisessa työssä, mutta tehtävää on toki vielä paljon, Suomen Taitoluisteluliiton toiminnanjohtaja Outi Wuorenheimo sanoo. 

Liiton tekemiä toimenpiteitä

– Liitto päivitti Eettisen säännöstönsä vuonna 2019 ja nimitti liiton häirintävaltuutetun. Eettinen säännöstö koskee kaikkia niitä henkilöitä, jotka osallistuvat missä tahansa ominaisuudessa Liiton toimintaan. Häirintävaltuutetulle voi ilmoittaa kokemastaan Eettisen säännöstön vastaisesta toiminnasta ja hän ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi valtuutettu johtaa äskettäin perustettua eettisten asioiden työryhmää, joka mm. rakentaa parhaillaan vastuullisia toimintamalleja seuratyön avuksi häirinnän kitkemisessä. 

– Liiton alaisessa toiminnassa sitoutetaan passijärjestelmän kautta Eettisen säännöstön mukaiseen toimintatapaan niin urheilijat, valmentajat, arvioitsijat kuin myös kilpailutapahtumiin luistelijan mukana akkreditoitavat muut henkilöt.  

– Taitoluisteluliitto on perustanut itsenäisen ja erillisen kurinpitolautakunnan vuonna 2019. Kurinpitosäännöt uudistettiin myös jo silloin ja niiden ajantasaisuudesta huolehditaan vuosittain Liiton kevätkokouksessa. Uusin versio kurinpitosäännöistä on keväältä 2020. 

– Koulutuksen kautta halutaan kehittää lajikulttuuria. Esimerkkinä tästä voidaan mainita syksyllä 2020 järjestetyt lähes koko maan kattavat vuorovaikutuskoulutukset sekä vanhempien ja valmentajien webinaarit, joissa mm. eettiset asiat olivat asialistalla.  

– Tämän lisäksi liiton verkkosivuille on koostettu reilun ja vastuullisen urheilutoiminnan osio ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän. Tämän toivotaan koulutuksen ja muun viestinnän ohella toimivan hyvänä tietolähteenä, kuinka toimia erilaisissa tilanteissa, kun häirintää kohdataan. 

– Liitto toteutti kevään ja kesän aikana 2019 lajikulttuurikyselyn, jonka kautta lajin parissa toimivat kertoivat näkemyksiään lajikulttuurista taitoluistelussa. Tämä tutkimus antoi sykäyksen moneen parannustoimenpiteeseen. Tutkimus on tarkoitus tehdä uudestaan vuonna 2021, jotta lajikulttuurin kehittymistä voidaan seurata ja kohdentaa toimenpiteitä entistä paremmin. 

Taitoluistelun osaraportti  https://www.stll.fi/wp-content/uploads/sites/4/2020/09/Taitoluistelun_raportti.pdf

Koko urheilun raportti SUEKin sivuilla


Kannustamme kertomaan; urheilun yhteisiä kanavia ja materiaaleja 

Väestöliiton Et ole yksin -palvelussa voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa. 
SUEKin ILMO-palveluun voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia. 

Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä: 


Rahkamo Suomen Olympiakomitean ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi 21.11.2020
Koronavirus: muutoksia yli 20-vuotiaiden harrastamiseen joukkue- ja kontaktilajeissa 20.11.2020