Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuussuunnitelma

Johdanto ja suunnitteluprosessin kuvaus

Suomen Taitoluisteluliitto (jäljempänä ”liitto”) haluaa tuoda esille erilaisia yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä näkökulmia järjestötyössä ja urheilun kentässä sekä omassa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä suoraa ja välillistä syrjintää.

Yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus on viestiä liiton alaisille seuroille, että urheilun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteema on laaja ja edellyttää seuroilta huomioimista, suunnittelua ja toimenpiteitä.

Yhdenvertaisuussuunnitelma on ollut liiton internetsivuilla vuodesta 2015 alkaen. Suunnitelma päivitettiin vuonna 2019.

Liitto tarkensi eettisiä ohjeitaan, ja kauden 2019-2020 alusta lähtien kaikki seuratoimijat, arvioijat, liittohallituksen ja työryhmien jäsenet sekä toimiston henkilökunta ovat sitoutuneet noudattamaan liiton eettisiä ohjeistusta.
Yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämiseksi on käyty keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Liiton lajipalveluassistentti on vastuussa yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta.

Suunnitelmaa varten tutustuttiin mm. Olympiakomitean ohjeisiin yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta. Suunnitelman tiimoilta pidettiin palavereita liiton koulutuspäällikön kanssa ja osallistuttiin yhdenvertaisuuskoulutuksiin (mm. liiton oma koulutus soveltavasta luistelusta ja Olympiakomitean koulutus maahanmuuttajien osallistamisesta liikunnan keinoin). Suunnitelma on koottu yhdessä Luisteluliiton toimisto- ja kehityspäällikön kanssa, ja suunnitelman on hyväksynyt  Suomen Taitoluisteluliiton liittohallitus.

Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa?

Yhdenvertaisuuden perusajatus on se, että kaikki ovat samanarvoisia ja ketään ei saa syrjiä henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi. Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan tarkoita kaikkien ihmisten kohtelemista samalla tavoin, vaan voi tarkoittaa myös lähtökohtien ja mahdollisuuksien yhdenvertaistamista.

Tasa-arvolaki on laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, mutta yhdenvertaisuuslaki tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa ja ottaa tasa-arvoon laajemmin kantaa.

Mitä syrjintä tarkoittaa? Mitä sanoo laki?

Yhdenvertaisuuslain 3. luku keskittyy yksilöimään syrjinnän kiellot.
Perusmuotoisena 3.luvun 8§ 1 momentti kuuluu seuraavasti:

8§ Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

8§:n toisessa momentissa kielletään välitön ja välillinen syrjintä. Luvun 3 pykälissä määritellään välitön ja välillinen syrjintä, positiivisen erityiskohtelun mahdollisuus, erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet, häirintä ja vastatoimien kielto.

Kattotermi ’syrjintä’ sisältää mm.

– kiusaamisen (mm. haukkuminen, nimittely, ulkopuolelle jättäminen)
– sukupuoleen perustuvat häirinnän (muruttelu, tytöttely, homottelu, blondit on tyhmiä jne)
– seksuaalisen häirinnän (nipistely, hissikatseet, koskettelu, puristelu, seksuaaliset kommentit, vitsit jne.) syrjivän ilmapiirin (esim. valmennustilanteessa)

Näistä kaikista on olemassa sanallisia ja sanattomia muotoja, fyysisiä/psyykkisiä/seksuaalisia ilmentymiä. Epäasialliseen kohteluun puuttuminen on meidän jokaisen velvollisuus.

Tilannekartoitus

Yhdenvertaisuuskysely syksyllä 2018

Suomen Taitoluisteluliitto haluaa tehdä aktiivista työtä yhdenvertaisuuden eteen. Liitto lähti  syksyllä 2018 mukaan Jyväskylän yliopiston käynnistämään kolmivuotiseen PREACT -hankkeessa, jolla pyritään kartoittamaan urheilussa tapahtuvaa syrjintää ja kiusaamista. Kyselylinkkiä jaettiin liiton viestintäkanavissa; nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.

PREACT-kyselyn tuloksista saamme tarkempaa tietoa tutkimuksen valmistuessa vuonna 2021. Saatavan aineiston avulla voidaan kohdentaa resursseja kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn.

Urheilumaailmassa tehdyt tutkimukset, esim. Suomen Urheilun eettisen keskuksen, SUEKin ”Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa (2020), osoittavat, että urheilumaailmassa esiintyy häirintää ja syrjintää samalla tavalla kuin urheilumaailman ulkopuolellakin. Yhdenvertaisuusasioiden esille nostaminen tuo tämän näkyväksi. Ongelmiin ei voida puuttua, jos niitä ei tunnusteta tai nähdä.

Yhdenvertaisuus ja mm. häirintä olivat pääteemana liiton seuroille järjestämässä syksyn seuraseminaarissa marraskuussa 2018 ja aihetta on käsitelty jokaisessa liittokokouksen yhteydessä järjetetyssä seuraseminaarissa sen jälkeen. Asia on vahvasti esillä myös liiton viestinnässä säännöllisesti.

Edellinen pienimuotoinen yhdenvertaisuustutkimus tehtiin 2015 liiton henkilökunnalle ja luottamushenkilöille osana työhyvinvointiselvitystä.

Yhdenvertaisuussuunnitelma toimii myös yhtenä merkittävänä osana Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksen myöntämiselle.

Yhdenvertaisuussuunnittelun painopistealueita Suomen Taitoluisteluliitossa

Tarkoitus on huomioida yhdenvertaisuusnäkökulmia laajasti. Suomen Taitoluisteluliiton piirissä toteutetaan erilaisia yhdenvertaistavia hankkeita, joissa huomioidaan paitsi sukupuolten moninaisuutta, myös esimerkiksi tarjonnan lisääminen vammaisurheilijoille ja toimintakyvyltään erilaisille ihmisille. Myös eri ikäryhmiä pyritään saamaan aktiivisesti lajin pariin; luistelu ei ole vain lasten ja nuorten harrastus. Taloudellista yhdenvertaisuutta tavoitellaan järjestämällä tapahtumia, jotka ovat osallistujille maksuttomia.

Poikaluistelu

Poikaluistelu on otettu Suomen Taitoluisteluliitossa yhdeksi toiminnan painopistealueeksi, sillä poikia on lajin parissa verrattain vähän. Poikien määrän lisäämiseksi on tehty jo vuosia töitä. Kaudella 2014-2015 liitto myönsi muutamille seuroille Dudes on skates-seuratukea, jolla seura järjesti pojille omia luistelutapahtumia.

Keväällä 2018 perustettiin erillinen työryhmä, jonka tehtävänä oli lähteä miettimään sitä, miten poikia saataisiin lajin pariin enemmän. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin valmennuspäällikkö ja ryhmään kutsuttiin entisiä ja nykyisiä miesluistelijoita, poikaluistelun valmentajia sekä luistelevien poikien vanhempia. Syksyllä 2018 saatiin kyselyn avulla vanhemmilta, valmentajilta ja seuratoimijoilta ajatuksia, palautetta ja kehitysehdotuksia poikaluistelun tilanteen kohentamiseksi ja eteenpäinviemiseksi. Tämän kyselyn perustella lähdettiin työstämään suunnitelmaa, toimenpiteitä ja viestintää poikaluistelun kasvattamiseksi.

Poikien sparraustapahtumina ovat toimineet liiton poikaleirit, joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Liitto myös tukee rahallisesti leireille osallistumista. Leireillä on mukana nuorten olympiavalmentaja sekä miesvalmentaja. Leirien tarkoitus on tutustuttaa poikaluistelijoita toisiinsa ja antaa heille tilaisuuksia sparrata ja luoda yhteishenkeä.

Poikaluistelijoiden määrän kasvattaminen näkyy edelleen vahvasti liiton strategiassa ja siihen varataan vuosittain oma määrärahansa.

Aikuisluistelu

Monessa seurassa järjestetään aikuisluistelukouluja. Näihin ovat tervetulleita kaikki, eikä aiempaa luistelutaustaa edellytetä.

Aikuisluistelijoille järjestetään vuosittain myös kansainvälisiä kilpailutapahtumia. Esimerkiksi Oberstdorfissa luisteltavassa aikuisten kilpailussa suomalaisedustusta on nähty useimpina vuosina niin yksinluistelussa, jäätanssissa kuin muodostelmaluistelussakin.

Muodostelmaluistelussa aikuisluistelu on hyvin suosittua. Monet jo aktiiviuransa päättäneet luistelijat jäävät lajin pariin kansallisen tason joukkueisiin, ja jatkavat harrastustaan kerran tai pari kertaa viikossa, vuodesta toiseen.

Aiempi luistelukokemus ei kuitenkaan ole välttämätön: Myös luistelua aiemmin harrastamattomille aikuisille tarkoitettuja muodostelmaluistelujoukkueita on toistakymmentä. Joukkueiden toiminta on aktiivista ja heille järjestetään vuosittain muutama kotimainen kilpailu. Joukkueet osallistuvat usein myös ulkomaisiin aikuisten sarjojen kilpailuihin.

Muodostelmaluistelu on aikuistenkin sarjoissa vahvasti naisvoittoista, mutta joukkueissa on mukana myös miesluistelijoita. Suomeen on perustettu kaksi miesjoukkuetta, toinen Seinäjoelle ja toinen Helsinkiin. Kilpailemisen lisäksi he tekevät näytösesiintymisiä ja levittävät omalta osaltaan miesluistelun ilosanomaa.

Soveltava luistelu

Soveltava luistelu pitää sisällään paljon erilaisia toimintoja: Kehitysvammaisille suunnattu Special Olympics on yksi soveltavan luistelun muodoista. Suomen Taitoluisteluliiton alla toimii seuroja, joissa Special olympics -urheilijat harrastavat ja kilpailevat. Näitä seuroja ovat esimerkiksi Varala-Tiimi ja Vihdin Taitoluistelijat.

Soveltava luistelu ei kuitenkaan ole vain kehitysvammaisille suunnattua toimintaa. Soveltavan luistelun alle voidaan räätälöidä erilaisia, nimensä mukaisesti sovellettuja toimintoja liikuntaesteisille, näkövammaisille ja niin edelleen. Seurojen valmentajia ja ohjaajia koulutetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia osallistavia jäällä suoritettavia pelejä ja leikkejä luistelijan erityistarpeet huomioiden.

Liitto kouluttaa myös soveltavaan luisteluun perehtyneitä arvioijia.
Soveltava luistelu oli mukana helmikuussa 2019 järjestettävässä erityisliikunnan päivässä Helsingissä. Soveltavan luistelun kilpailjoita kutsuttiin mukaan lokakuussa 2019 järjestettyyn kansainväliseen taitoluistelukilpailuun, Finlandia Trophy Espooseen. Mukana oli 18 kilpailijaa kahdeksasta eri maasta. Täm oli ensimmäinen kerta kun soveltava luistelu oli mukana Kansainvälisen lajiliiton (ISU) myöntämissä kilpailuissa täysivertaisena muiden sarjojen mukana.

Soveltavan luistelun osalta toiveissa on lajin laajentuminen yhä useampaan seuraan. Tärkein toimintaedellytys on asenteellinen esteettömyys. Olosuhteiden ei tarvitse olla täydelliset, mutta erilaisia liikkujia pitäisi pyrkiä ottamaan mukaan seuratoimintaan, esimerkiksi osaksi luistelukouluja.

Taloudellinen yhdenvertaisuus

Liiton visiossa sanotaan: Koko Suomi luistelee! Luistelu on kansalaistaito, ja Suomen Taitoluisteluliitto on mukana järjestämässä matalan kynnyksen tapahtumia, joissa entistä useampi luistelusta kiinnostunut pääsee maksutta kokeilemaan taitoluistimia ja luistelua.

Koko Suomi luistelee-tapahtumia järjestetään pääkaupunkiseudulla vuosittain muutamia. Liitto ja seurat ovat yhteistyökumppanina vahvasti mukana Suomen Luisteluliiton Ice Skating Tour-kiertueella, joka kiertää pienemmillä paikkakunnilla lähinnä Keski- ja Pohjois-Suomessa. Ice Skating Tourilla järjestetään koululaisille maksuttomia tapahtumia sekä koko perheen iltatapahtumia ulkojäällä. Tapahtuma liikuttaa vuosittain noin 70 000 osallistujaa 70-80 paikkakunnalla.

Seuratuet

Seurojen on mahdollista hakea Opetus- ja kulttuuriministeriön Seuratoiminnan kehittämistukea vuosittain.

Liiton seurakehittäjät sparraavat seuroja hakemusten tekemisessä, mikä lisää seuratoimijoiden yhdenvertaisuutta. Tavoitteena on alentaa toiminnan kustannuksia ja siten harrastamisen hintaa. Taloudellisen saavutettavuuden teemat ovat tärkeitä seuroille yhdenvertaisuusnäkökulmasta, jotta mahdollisimman monella olisi riittävästi resursseja liikunnan harrastamiseen.

Ohjeita seuratuen hakemiseen löytyy liiton sivuilta.

Liiton viestintä yhdenvertaisuuden asialla

Suomen Taitoluisteluliitolle on tärkeää, että yhdenvertaisuus ja ihmisten erilaisuus näkyy myös liiton viestinnässä. Esimerkiksi vuonna 2018 uusituissa liiton ilmekuvissa seikkailee entistäkin moni-ilmeisempi joukko erilaisia luistelijoita. Materiaaleja käytetään liiton tapahtumien markkinoinnissa ja liiton viestin levittämisessä seurakentälle. Aina tilaisuuden tullen liitto nostaa esille erilaisia luistelijatarinoita sosiaalisessa mediassa (Instagram, Twitter, Facebook) sekä liiton ajankohtaismedia Skatingfinland-sivustolla.

Viestinnässä pohditaan myös laajempia kulmia; Viestintäkanavat ovat kaikille avoimet ja viestintä tapahtuu sellaisessa muodossa, että mahdollisimman monella on pääsy informaatioon. Liiton nettisivut ovat toistaiseksi suurelta osin suomeksi, mutta osan sivustoa kääntäminen myös englanniksi on työn alla.

Sukupuolten yhdenvertaisuus taitoluistelussa

On tärkeää pohtia myös lajin arviointikriteereitä yhdenvertaisen kilpaurheilun mahdollistamisen näkökulmasta. Jos esimerkiksi ihmisen sukupuoli-identiteetti ei mahdu lajin sääntöjen puitteisiin, sääntökirjassa voisi olla korjattavaa. Sääntöjen tulisi tunnustaa ihmisten sukupuoli-identiteettien moninaisuus ja mahdollistaa ihmisten urheileminen yhtäläisesti ja kaikkia osallistaen, eikä sääntökirja saisi sulkea ihmisiä ulos lajin piiristä.

Taitoluistelussa noudatetaan kansainvälisen liiton (ISU) sääntöjä ja asetuksia, joten sääntöjen muokkaus kaikkia osallistaviksi on haastava ja pitkä prosessi. Haluamme edistää tälläkin saralla yhdenvertaisuutta aina tilaisuuden tullen.

Kansainvälinen luisteluliitto ISU julkaisi eettiset ohjeet marraskuussa 2018 (ISU Communication 2215), ja näihin ohjeisiin sitoutuvat kaikki ISUn jäsenmaat.  Suomen Taitoluisteluliitto perusti oman eettisen oheistuksensa tähän ohjeistukseen soveltuvin osin. Ohjeistus esiteltiin ja otettiin käyttöön kaikissa jäsenseuroissa liittokokouksen hyväksymänä huhtikuussa 2019.

Mitä vielä tarvittaisiin?

Yllä mainittujen osa-alueiden lisäksi Suomen Taitoluisteluliitossa pohditaan sitä, voisimmeko suunnata toimenpiteitä siten, että palvelisimme paremmin esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia ja eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Liikunta on tärkeää ihmisen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vuoksi, mutta myös merkittävä ihmisiä yhdistävä tekijä.

Toimenpiteet, seuranta ja arviointi

Tiivistelmä toimenpiteistä, aikataulu ja vastuuhenkilöt

Tavoitteita: Toimenpide Aikataulu Vastuuhenkilöt
Taloudellinen yhdenvertaisuus Matalan kynnyksen osallistumisen tapahtumia (Koko Suomi luistelee ym.), toiminnan kustannusten tarkastelu jatkuva Seurakehittäjät, kilpailupäällikkö
Erityisryhmien osallistaminen Soveltava luistelu, Special olympics jatkuva Seurakehittäjät
Nettisivut paremmin palveleviksi Sivujen tiivistelmä ja yhteystiedot englanniksi 2021 Viestintäpäällikkö
Eettiset ohjeet osaksi kaikkien toimintaa Helposti saatavilla ja ajantasalla 2019 – jatkuva Liittohallitus ja toiminnanjohtaja
Poikien määrän lisääminen Poikaleirit, Dudes on Skates, liiton poikatyöryhmä 2019 – jatkuva Valmennuspäällikkö ja nuorten olympiavalmentaja
Yhdenvertaisuusasiat tutuiksi seurakentässä Seurojen toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten kouluttaminen 2019- jatkuva Toiminnanjohtaja
Kiusaamisen ja häirinnän kartoitus seuratasolla Säännöllinen kysely seuroissa 2019 – jatkuva Seurakehittäjät

Liiton yhdenvertaisuussuunnitelman hyväksyy Suomen Taitoluisteluliiton liittohallitus. Suunnitelman toteutumista tarkastellaan vuosittain. Liiton toimiston henkilökunnalle tehdään määräajoin työilmapiirikysely, jonka tuloksia arvioidaan myös yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta.

Suomen Taitoluisteluliitto teetti vuonna 2019 seurojensa jäsenille kyselyn lajikulttuurista. Kysely kosketti koko seurakentän: luistelijat, vanhemmat, valmentajat, arvioijat sekä seurojen työntekijät. Kyselyn tulosten perusteella arvioitiin toimenpiteiden ja seurojen lisäkoulutuksen tarvetta. Suomen Taitoluisteluliitto tulee toteuttamaan kyselyn säännöllisesti parin-kolmen vuoden välein.

Seurat ovat työnantajia monille. Mikä on työnantajan vastuu työyhteisön yhdenvertaisuudesta?

Taitoluistelun parissa seurajohdossa toimii paljon vapaaehtoisia. Heidän on tärkeää huomioida, että vaikka he toimivat vapaaehtoispohjalta, he ovat seuran työntekijöiden työnantajia. Työnantajana seura on vastuussa siitä, että seurassa on kirjalliset eettiset ohjeet ja ohjeet häirintätapausten selvittämiseksi.

Yhdenvertaisuuslaki mainitsee työnantajan velvollisuuksista seuraavaa (YL 1325/2014, luku 2, 7§)

7§ Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.

Työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valitulla luottamusmiehellä tai, jos tällaista ei ole valittu, työsopimuslaissa tarkoitetulla luottamusvaltuutetulla tai muulla sellaisella henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Sama oikeus on myös työsuojeluvaltuutetulla.

Työnantajan velvollisuuksista mainitaan tasa-arvolaissa seuraavaa (TL 609/1986, 6§)

6§ Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa
Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat

1) toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;

2) edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;

3) edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa;

4) kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;

5) helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin; ja

6) toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.

Yhdenvertaisuuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Tasa-arvolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609