Iso kiitos taitoluisteluseurojen edustajille mielenkiintoisesta ja monipuolisesta keskustelutusta seuraseminaarissa. Huhtikuun lopussa järjestetty seuraseminaari kokosi yhteen taitoluisteluseurat läpi Suomen ja aihe oli hyvin ajankohtainen: Taitoluistelun harrastamisen hinta.
Pohdimme seuraseminaarissa lajimme harrastamisen hintaa monesta eri näkökulmasta. Tärkeimpinä osa-alueina nostettiin esiin mahdollisuudet toimia kustannustehokkaammin sekä seurojen omassa toimintaympäristössä että yhdessä valtakunnallisessa kontekstissa. Molempiin näkökulmiin saatiin seminaaripäivän aikana laaja kattaus tärkeitä ja konkreettisia toimintamalleja sekä kehitysehdotuksia.
Kuluneina viikkoina olemme Taitoluisteluliitossa pohtineet tarkoin seminaaripäivien ajatuksia, yhdistelleet ja koonneet tietoa. Huomasimme, että tietopankki, jonka seuraseminaarissa kokosimme on todella kattava. Voimme olla yhdessä tekemäämme työhön hyvin tyytyväisiä.
Nyt olemme tilanteessa, jossa luodut ajatukset eivät saa jäädä vain puheen ja pohdinnan tasolle, vaan todellisia tekoja tarvitaan. Taitoluistelun harrastamisen hintaa on saatava maassamme edullisemmaksi ja tähän projektiin me Taitoluisteluliitossa sitoudumme vahvasti mukaan. Yhteiselle matkalle kohti maltillisempia harraskustannuksia haastamme myös teidät jäsenseuramme!
Seuraaviin muistiinpanoihin on koottu yksityiskohtaiset ajatukset seuraseminaarin keskusteluista. Luethan ne siis tarkkaan läpi ja jaa tietoa myös seurassasi.
HARRASTAMISEN HINTA SEUROJEN KONTEKSTISSA
- Miten voisimme saada kustannustehokkuutta aikaan seurojen hallinnossa?
- Lajirajat ylittävä yhteistyö: saman kaupungin urheiluseurojen hallinnon keskittäminen
- Yhteiset resurssit seurojen välillä: Talous ja viestintä, varastotilat, hallinnon työntekijät, valmentajat
- Ajankäytön haasteet: pitkät kokoukset kuormittavia, sisäisen tiedonkulun kehittäminen
- Taloushallinnon tuki, henkilöstöhallinnon tuki
- Vain yksi luistelukoulu yhteen kaupunkiin (yhteistyö jäälajien kesken)
- Tehokkuutta sähköisten järjestelmien avulla (jäävuorojen suunnittelu, työvuorolistat)
- Yhteiset kevät-/joulunäytökset seurojen kesken
- Miten voisimme saada kustannustehokkuutta aikaan seurojen valmennustoiminnassa?
- Valmentajien työnkuvan kirkastaminen: mitä tehtäviä kuuluu valmentajalle, mitä vapaaehtoisille/hallitukselle? -> oikeat ihmiset tekevät oikeita asioitaValmentaja ei saa jäädä yksin: tuki hallinnosta ja hallitukseltaYhteistyö seurojen välillä kilpailuissa ja harjoittelussa: voiko seuroilla olla yhteinen balettitunti tai valmentaja kisoissa?Valmennuskulttuurin muutos: omatoimisuus harjoitteluun, vanhempien resurssit hyötykäyttöönVältetään lajikulttuurissa kannustamista seurojen kilpavarusteluun: kenellä eniten jääaikaa ja työntekijöitä.Harrastusryhmien koon kasvattaminen maltillisesti: yksi valmentaja kykenee ohjaamaan useampaa urheilijaa kerrallaOnko kuukausipalkkaus ainoa vaihtoehto valmentajille?
- Valmentajien kouluttaminen kustannusten ja talouden realiteettien näkökulmasta
- Mitä keinoja voisimme löytää kustannusten keventämiseksi harrastusvälineiden, kilpailuasujen jne. näkökulmasta?
- Harjoitusasujen kierrättäminen seurojen sisällä. Sama vaate kiertää sukupolvelta toiselle. Asujen painattaminen ajattomasti.
- Seuran sisäisen tapahtuman luonti kierrättämisen ympärille: seurakirppis tai seuramessut joka kevät
- Kilpailuasujen valmistaminen: tuotteiden valmistajien kilpailuttaminen, kilpailuasujen rakentaminen lähtökohtaisesti monivuotisiksi. Erityisesti nuoremmilla urheilijoilla ei tarvetta panostaa asuun rahallisesti
- Yhteistyön kehittäminen oman lähialueen varusteliikkeen kanssa; kaikki varusteet samasta paikasta. -> säästö postituskuluissa
- Ylimääräisten varusteiden karsiminen pois: voiko harjoitella myös omissa vaatteissa, eikä aina yhtenäisissä
- Varusteiden ja vaatteiden kustannusten läpinäkyvyys ja suoralaskutus perheiltä ennemmin kuin leipominen kausimaksujen sisään
- Ei ohjata luistelijoita ostamaan tiettyä luistinmerkkiä, vaan valitsemaan itselleen taloudellisesti ja käytettävyyden kannalta hyvät luistimet. Varsinkin kasvavaan jalkaan käytetyt luistimet ovat oikea valinta.
- Ympäristön- ja ekologisuuden näkökulma otettava huomioon päätöksenteossa
- Mitä tukimuotoja voisimme löytää perheille, joilla taloudellinen tilanne muuttuu ja uhkaa katkaista harrastustoiminnan?
- Yrityssponsoroinnin kehittäminen (erityisesti vastuullisuuden ja vähävaraisten perheiden tukemisen kontekstissa)
- Erilaisten yhdistysten kontaktointi yhteistyön tekemiseksi (esim. Hope, seurakunnat). Mahdollisten olemassa olevien tukitoimien tiedottaminen perheille.
- Tukirahastojen rakentaminen seuroihin
- Seura voi järjestää erilaisia maksujärjestelyitä (laskujen lähetysaika kuukaudesta tai maksuajan antaminen vaikean ajan yli)
- Urheilijan harrastustason miettiminen ennemmin kuin harrastuksen täysi lopettaminen (harrastustoiminnan kehittäminen, jotta sopiva ryhmä löytyy. Perhe voi itse valita, montako kertaa viikossa harjoittelee)
- uusien yhteistyömuotojen rakentaminen harrasteurheilun ja kilpailemisen välille: ”kevytkilpaileminen”.
- Valmennuskulttuurin muuttaminen harrastamista tukevammaksi, ei vain kilpaurheilua.
- Harrasteluistelun mainostaminen huippu-urheilua enemmän, jotteivat perheet säikähdä hintatasoa liian varhaisessa vaiheessa -> saadaan ensin sitoutettua lajiin
- Mitä uusia keinoja voisimme löytää seurojen varainhankintaan?
- Markkinointitutkimus kohderyhmään: mitä heille voitaisiin tarjota?
- Yhteistyökumppaneiden löytäminen, eritysesti lähiyritysten kontaktointi
- Seuran tuotteistaminen
- Luistelukoulujen rakentaminen vähävaraisille: yritysten helpompi lähteä mukaan tukemaan
- Talkootyö takaisin kunniaan! Seuran jäsenten aktivoiminen kisalippujen myynnissä, sponsoreiden hankinnassa ja muiden varainhankinnan tehtävien parissa
- Koulujen hyödyntäminen markkinoinnin suunnittelemisessa ja toteuttamisessa
- Seuran ihmisten vahvuuksien oikea kohdentaminen
HARRASTAMISEN HINTA VALTAKUNNALLISESSA KONTEKSTISSA
- Mitkä Taitoluisteluliiton tukitoimet ovat seuroille hyödyllisiä, ja mitä uutta tai olemassa olevaa tulisi kehittää entisestään tulevaisuudessa?
- Isot yritysyhteistyöt kaupallisesta näkökulmasta sekä liittotason yhteistyö yli lajirajojen
- Näkyvyys lajille: erilaiset kanavat somessa innovatiiviseen hyötykäyttöön
- Liiton linjaukset seurojen ja joukkueiden hankinnoista: selkeää ohjeistusta kustannusten karsimiseksi
- Koulutukset: säännöllisesti ja edullisesti
- Valmentajille: lajikoulutuksen lisäksi koulutusta lajikulttuuriin, kasvattamiseen ja megatrendien hallintaan. Koulutusta vanhempien kohtaamiseen
- seuratoimijoille: kilpailuiden järjestäminen, järjestelmät, hallinto, työnohjaus, sovittelu, pelisäännöt
- Sääntökoulutukset
- Ihmisten ohjaaminen oikeaan paikkaan etsimään vastauksia kysymyksiin
- Seuraseminaarit tärkeä paikka verkostoitumiselle ja ihmisten näkemiselle erityisesti maakuntien näkökulmasta
- Nettisivujen kehittäminen: tieto helposti kaikkien saataville, mutta samalla visuaalisuus, helppokäyttöisyys ja lajin markkinointi -> intranetti seurojen toimijoille
- Taitoluistelun Tähtiseuraseminaarit
- Miten voisimme mahdollistaa taloudellisesta näkökulmasta taitoluistelun harrastuksena kaikille suomalaisille?
- Luistelutaidosta suomalaisen kansalaistaito
- Lajin maineen muuttaminen kansantajuisemmaksi ja arkisemmaksi: jokainen luistelija on arvokas taitotasosta riippumatta!
- Seuroille avaimia erilaisten taitoluistelun harrastusmuotojen lanseeraamiseen.
- Maksuttomien kokeilukertojen lanseeraaminen luistelukouluihin valtakunnallisesti
- Laaja yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa: taitoluisteluseurat vetämää luistelua liikuntatunneille ja markkinoimaan omaa toimintaansa. Taitoluistelun järjestämää välituntitoimintaa kouluihin.
- Harrasteluistelun hinnan puristaminen minimiin -> onko pakko olla palkattu valmentaja kaikkein edullisimmissa ryhmissä?
- Jääkustannusten kasvun valtakunnallinen hallitseminen
- Yksilön tarpeiden huomioiminen: miten taitoluistelu monipuolisena lajina taipuu erilaisille kohderyhmille?
- Jääurheilukoulut ennemmin kuin taitoluistelukoulut
- Jäähallien tehokkaampi hyötykäyttö -> päiväkodeille ja kouluille luonnollinen toimintaympäristö päiväsaikaan
- Luistelusta työelämän hyvinvointia -> erilaiset tyhy-päivät ja näkyvyys yrityksissä
- Miten voisimme saada kustannustehokkuutta aikaan kilpailutoiminnan kontekstissa?
- Kilpailumaksujen vakiointi. Sama hinta yksitäisen luistelijan kilpailulle riippumatta montako osallistujaa seurasta tulee
- Seurojen luistelijat keskitettävä samoihin kilpailuihin -> asia otettava huomioon liiton kilpailukalenterissa ja seurakilpailukalenterissa. Alueellinen kilpaileminen valtakunnallisen sijaan
- Synergiaedut kilpailumatkojen varaamiseen
- Kriteerit urheilijoiden valitsemiseksi arvokilpailuihin. Matkustamisen välttäminen, jotta kriteerit tulisivat täyteen.
- Nuorempien kilpailijoiden tapahtumien kynnyksen ja kustannusten madaltaminen -> vrt. voimistelun STARA tapahtumat -> tulokkaat, tintit ja minit
- Kilpailuissa arvioijien lukumäärä: urheilijan oikeusturva vs osallistumisen kulut
- Luistelujärjestys: arvonnan sijaan käytännöllisyys edellä: pitkänmatkalaisten yöpymiset minimiin ja saman seuran luistelijat peräkkäin
- Millaisia keinoja voisimme löytää lajin varainhankintaan valtakunnallisesti?
- Vetovoima: Taitoluistelun näkyvyyden lisääminen ja lajin maineen parantaminen -> vastuullisuus, lähestyttävyys, mielikuva luistelusta hyvinvoivien urheilijoiden kautta
- Taitoluistelun markkinointi monipuolisena lajina: turvallisuus, liikkumattomuuden vähentäminen, harrastustoiminnan nosto kilpailemisen rinnalle -> ei nojata markkinointia vain muutaman yksilön varaan
- Pienten lasten vanhempien valtakunnallinen tavoittaminen -> selkeä kohderyhmä
- Sidosryhmien löytäminen: muut lajiliitot
- Sponsoroidut luistelukoulut
- Sponsoroitu leiritystoiminta: vl-leirien kehittäminen kaupallisesti
- Työryhmän perustaminen sponsorointiin ja varainhankintaan
- Kilpailutapahtumien kaupallistaminen: kilpailuiden nimiin sponsorit, Synchro Tour (kilpailuiden viihdearvo, yleisöystävällisyys ja nopeatempoisuus)
- Mitä Taitoluisteluliiton tulisi tehdä vaikuttaakseen parhaiten lajin harrastamisen hintaan Suomessa?
- Yhteinen työ: kalliin lajin imagon poisto
- Harrastajamäärän valtakunnallinen kasvattaminen: koko Suomi luistelee
- Taitoluistelun harrastamisen imagon nosto suhteessa kilpailemisen imagoon -> kansallisen sarjan arvostaminen nimenomaan harrastesarjana
- Kriteerit urheilijoiden valitsemiseksi arvokilpailuihin. Matkustamisen välttäminen, jotta kriteerit tulisivat täyteen.
- Yksinluistelun testijärjestelmän uudistaminen edullisemmaksi
- Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kunnallisella ja valtakunnallisella tasolla: olosuhteiden hintaan vaikuttaminen valtakunnallisesti ja paikallinen tuki seurojen olosuhdeneuvotteluille
- Taitoluistelunlajien ja seurojen välisen konkreettisen yhteistyön kehittäminen
- Valtakunnallinen oppilaitosyhteistyö -> taitoluistelun iltapäivätoiminnan kehittäminen Suomeen
- Laadukkaat ja jatkuvat koulutukset -> luistelukouluohjaajien uudistaminen: lajikulttuurin muutos uuden sukupolven valmentajien ja ohjaajien mukana. Unohdetaan huippu-urheilu ja keksityttään laajaan harrastajamassaan
- Tiivis yhteistyö seurojen kanssa: Hallinnollisten muutosten tarvekartoitus ja sparraus seurojen kanssa ennen muutosten käyttöönottoa