Toimintasäännöt

SUOMEN TAITOLUISTELULIITON TOIMINTASÄÄNNÖT (liittokokous hyväksynyt 27.4.2019)

Perustettu 1960 (Suomen Luisteluliitto)

1 § Liiton nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Taitoluisteluliitto ry ja sen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko maa. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä Finnish Figure Skating Association. Näissä sään­nöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi.

2 § Liiton tarkoitus

Liiton tarkoituksena on toimia yhdistysrekisteriin merkittyjen taitoluistelua harjoittavien seurojen keskusjärjestönä.  Yhdessä jäsenseurojensa kanssa liiton tavoitteena on edistää taitoluistelua Suomessa ja luoda edellytykset taitoluistelun monipuoliselle harrastus- ja kilpailutoiminnalle, tukea elämänmittaista liikuntaharrastusta sekä mahdollistaa taitoluistelijan kansainvälinen menestys.

Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.

3 § Toimintatavat

Tarkoitustaan liitto pyrkii toteuttamaan:

  1. tekemällä ja tukemalla luistelu- ja liikuntakasvatustyötä;
  2. edistämällä taitoluistelua harrastavien seurojen, luisteluratojen ja jäähallien perustamista ja toimintaa;
  3. huolehtimalla luisteluliikunnan ja seuratoiminnan jatkuvasta kehittämisestä ja elinvoimaisuudesta lasten ja nuorten liikunnassa, aikuisten kunto- ja terveysliikunnassa sekä kilpa- ja huippu-urheilussa;
  4. vaikuttamalla luistelun, liikunnan, terveyskasvatuksen ja liikuntaympäristön suunnitteluun ja toteutukseen;
  5. toteuttamalla koulutusta ohjaajille, valmentajille, seurojen luottamushenkilöille ja muille jäsenille;
  6. laatimalla ja vahvistamalla alansa kilpailu-, kurinpito-, merkki- ja muut tarvittavat erikoissäännöt, valvomalla niiden sekä Kansainvälisen Luisteluliiton (ISU) amatööri-, osanotto­kelpoisuus- ja edustussääntöjen noudattamista sekä ratkaisemalla niitä koskevat rikko­mukset ja erimielisyydet;
  7. valvomalla jäsenseurojensa ja niiden jäsenten kilpailu- ja näytöstoimintaa Suomessa ja ulkomailla sekä tarvittaessa itse järjestämällä kilpailuja, näytöksiä ja juhlia;
  8. edustamalla Suomen taitoluistelua Suomessa ja ulkomailla ja valvomalla sen etuja; ja
  9. julkaisemalla ja kustantamalla taitoluistelua koskevaa opetus- ja tiedotusaineistoa sekä edistämällä alaansa kuuluvaa tutkimustyötä.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi:

  1. ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja;
  2. hankkia varoja toimeenpanemalla asianomaisella luvalla keräyksiä ja arpajaisia;
  3. järjestää kilpailuja, näytöksiä ja juhlia;
  4. julkaista, kustantaa ja myydä alaan liittyviä painotuotteita ja tallenteita;
  5. perustaa rahastoja; ja
  6. hankkia toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Liitto voi lisäksi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää elinkeinotoimintaa.

4 § Liiton jäsenyydet

Liitto on Suomen Olympiakomitea ry:n jäsen. Liitto kuuluu jäsenenä Kansainväliseen Luisteluliittoon (ISU), jonka sääntöjä se jäsenliittoja velvoittavin osin noudattaa. Lisäksi liitto voi kuulua muihin liittohallituksen tarpeelliseksi katsomiin yhteisöihin.

5 § Liiton jäsenet

Liiton jäseniä ovat taitoluistelua harjoittavat seurat. Lisäksi liitolla voi olla kunnia- ja kannattajajäseniä. Varsinaisia jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäseniksi tai jäsenseuroiksi.

Jäseneksi voi kirjallisen anomuksen perusteella päästä 2 §:ssä mainitut ehdot täyttävä seura jätettyään liittohallitukselle toimintasääntönsä sekä todistuksen seuran rekisteröinnistä ja ilmoituksen seuran jäsenmäärästä. Jäsenanomuksen hyväksymisestä päättää liittohallitus.

Anomuksellaan jäsen sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä, niiden nojalla annettuja määräyksiä ja liiton toimielimen päätöksiä sekä suorittamaan syysliittokokouksen määräämät mahdolliset liittymis- ja vuosittaiset jäsen-, kilpailu- ja näytösmaksut sekä vastaamaan muista liiton mahdollisesti asettamista velvoitteista.

Liiton jäsenet ovat velvollisia kaikessa toiminnassaan noudattamaan liiton ja ISU:n sääntöjä tai määräyksiä, mukaan lukien eettistä säännöstöä. Sama koskee yleisiä eettisiä arvoja, reilun pelin periaatteita, hyvää urheiluhenkeä, kansallisia ja kansainvälisiä antidopingsääntöjä sekä Suomen lakia.

Henkilö, joka on erityisesti edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista, voidaan liittokokouksen päätöksellä kutsua liiton kunniajäseneksi. Kunniajäsen ei ole velvollinen suorittamaan jäsen- eikä muita maksuja liitolle.

Kannattajajäseneksi voi liittohallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka suorittaa syysliittokokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun.

Aikaisemmin saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6 § Sitoutuminen antidopingtoimintaan ja eettisen ja reilun pelin periaatteisiin

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n antidopingsäännöstöön sekä Kansainvälisen antidopingtoimiston WADA:n, Kansainvälisen Olympiakomitean ja ISU:n dopingsäännöstöön sekä Suomen alle­kirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

Liiton kilpailutoiminnassa noudatetaan Olympiakomitean reilun pelin periaatteita (Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet).

Urheilun oikeusturvalautakunta

Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja noudattamaan sen päätöksiä.

Liiton ja sen jäsenten tekemistä päätöksistä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan, mikäli tehty päätös kuuluu lautakunnan toimivaltaan.

8§ Liitosta eroaminen ja erottaminen sekä muut kurinpitotoimet

Liitosta eroaminen tapahtuu jättämällä sitä koskeva kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä liittokokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu voimaan kuukauden kuluttua mainitun ilmoituksen jättämisestä, jona aikana eroava jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle kaikki erääntyneet ja sitoumuksiin perustuvat maksut.

Liittohallitus voi erottaa jäsenen liitosta, jos se toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo liiton sääntöjä tai liittokokouksen ja liittohallituksen päätöksiä, jättää jäsenille määrätyt maksut maksamatta tai jos jäsenseura sallii jäsenensä syyllistyvän tällaiseen toimenpiteeseen häntä rankaisematta, tai jos muutoin on olemassa yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste.

Liitto voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta 3 kuukauden ajan sen erääntymisestä lukien.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erottamispäätöksestä on lähetettävä ilmoitus erotetulle jäsenelle kirjatulla kirjeellä viiden (5) päivän kuluessa päätöksestä lukien.

Erottamispäätöksestä voidaan valittaa kirjallisesti kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Valitus lähetetään urheilun oikeusturvalautakunnalle.

Liiton jäsenet ja muut toimijat ovat velvollisia kaikessa toiminnassaan noudattamaan liiton tai kansainvälisten liittojen antamia sääntöjä tai määräyksiä. Sama koskee yleisiä eettisiä arvoja, reilun pelin periaatteita, hyvää urheiluhenkeä ja kansallisia sekä kansainvälisiä antidopingsääntöjä. Jäsenseuraan, muuhun toimijaan ja jäsenseuran jäseneen voidaan kohdistaa kurinpitosäännöstön mukaisia rangaistuksia edellä mainittujen sääntöjen ja periaatteiden rikkomisesta.

Liiton kurinpitovaltaa käyttää liiton kevätkokouksen valitsema kurinpitolautakunta. Kurinpitolautakunta on toiminnassaan ja päätöksenteossaan itsenäinen ja riippumaton liiton muista elimistä. Jäsenseurat luovuttavat ylimmän kilpailutoimintaa koskevan valvonta- ja kurinpitovallan jäseniinsä nähden liitolle.

Kurinpitolautakunnan toimikausi on kolme vuotta kerrallaan. Kurinpitolautakunnan toimivallasta, kokoonpanosta, toimikaudesta, tehtävistä ja rangaistuslajeista säädetään tarkemmin kevätkokouksen hyväksymissä liiton kurinpitosäännöissä.

8§ Jäsenten tiedonantovelvollisuus

Jäsenten on vuosittain ennen elokuun 30. päivää lähetettävä liitolle sen vaatimat tiedot edellisen luistelukauden toiminnasta. Jäsenen tulee lähettää myös muut liiton pyytämät tiedot koskien toimintaansa.

9§ Liiton toimielimet

Liiton toimielimiä ovat liittokokous, liittohallitus, kurinpitolautakunta sekä liittohallituksen alaisena tarvittava määrä työryhmiä.

10§ Liiton kokoukset

Liitolla on vuosittain kaksi varsinaista liittokokousta: kevätliittokokous huhtikuun 30. päivään ja syysliittokokous marraskuun 30. päivään mennessä. Kokouksen ajan ja paikan määrää liittohallitus. Kevätkokous voidaan pitää aikaisintaan helmikuun ensimmäisenä päivänä, ja syyskokous aikaisintaan syyskuun ensimmäisenä päivänä. Kokouskutsu liittokokouksiin on julkaistava vähintään 30 vuorokautta ennen kokousta liiton virallisilla internetsivuilla ja / tai jäsenille sähköpostitse lähetettävässä kokouskutsussa. Ehdotukset liittokokouksessa käsiteltävistä asioista on lähetettävä liittohallitukselle kolme (3) viikkoa ennen kokousta.

Ylimääräinen liittokokous voidaan pitää, jos liittokokous tai liittohallitus niin päättää tai jos 1/10 jäsenistä sitä jonkin määrätyn asian käsittelemiseksi kirjallisesti liittohallitukselta vaatii.

11§ Ääni – ja puheoikeus liiton kokouksissa

Liittokokouksissa äänivalta on liiton jäsenillä. Jäsenillä on oikeus lähettää kokoukseen yksi (1) äänioikeutettu sekä lisäksi korkeintaan (3) lisäedustajaa, joilla on vain puheoikeus. Kunnia- ja kannattajajäsenillä on liittokokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Jokaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni.  Jäsenen äänioikeutta kokouksessa käyttää jäsenseuran valtakirjalla valtuuttama henkilö, joka käyttää seuran ääntä.

12§ Päätöksenteko liiton kokouksissa

Kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi asiakysymyksissä se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa, ja vaaleissa ratkaisee arpa. Äänestys toimitetaan suljetuin lipuin, mikäli joku äänioikeutettu sitä vaatii.

13§ Kevätliittokokous

Kevätliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi (2) ääntenlaskijaa;
  2. todetaan kokouksen laillisuus;
  3. tarkastetaan edustajien valtakirjat;
  4. esitetään liiton vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;
  5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle, toiminnanjohtajalle ja muille tilivelvollisille;
  6. päätetään tunnustus-, ansio- tai kunniamerkkien jakamisesta liiton toimintaan ansiokkaasti vaikuttaneelle henkilölle;
  7. kutsutaan kunniajäsenet ja myönnetään kunnia-, ansio- ja tunnustusmerkit; ja
  8. valitaan tarvittaessa kurinpitolautakunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet;
  9. hyväksytään liiton kurinpitosäännöt ja niihin tehtävät mahdolliset muutokset; ja
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

14§ Syysliittokokous

Syysliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) äänten laskijaa;
  2. todetaan kokouksen laillisuus;
  3. tarkastetaan edustajien valtakirjat;
  4. käsitellään ja hyväksytään seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio;
  5. määrätään jäsenseurojen liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenteri­vuodeksi;
  6. määrätään jäsenseurojen kilpailu- ja näytösmaksu sekä kannattajajäsenmaksut seuraavaksi kalenterivuodeksi;
  7. määrätään liittohallituksen kokouspalkkioiden ja tilintarkastajan palkkion suuruus;
  8. valitaan:
    1. joka toinen vuosi liittohallituksen puheenjohtaja kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi;
    2. liittohallituksen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle
    3.  tilintarkastaja ja hänelle varamies
  9. päätetään, miten liiton viralliset tiedonannot ja kokouskutsut on julkaistava seuraavan kalenterivuoden aikana ottaen huomioon näiden sääntöjen 10 §:n määräykset; ja
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

15§ Liittohallitus

Liiton toimeenpanevana elimenä toimii liittohallitus, johon kuuluu syysliittokokouksen kahdeksi (2) kalenterivuodeksi valitsemat puheenjohtaja sekä kahdeksan (8) jäsentä. Jäsenistä neljä (4) on vuosittain erovuorossa. Tapauksissa, joissa kukaan liittohallituksen jäsenistä ei ole erovuorossa, ratkaistaan erovuoroisuus arvalla. Liittohallituksen jäsenten toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan kalenterivuoden alusta. Liittohallituksen jäsenet ovat esteellisiä osallistumaan päätöksentekoon, kun henkilö on sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa.

Jos liittohallituksen jäsen kesken toimikautta eroaa tai estyy hoitamasta tehtäväänsä liittohallituksessa, voidaan hänen paikkansa täyttää seuraavassa liittokokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Liittohallitus valitsee keskuudestaan yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4) jäsentä on kokouksessa läsnä. Liittohallituksen käsittelemät asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

16§ Liittohallituksen tehtävät

Liittohallituksen tehtävänä on johtaa ja edustaa liittoa sekä hoitaa liiton asioita lain, näiden sääntöjen, liittokokouksen päätösten sekä liittoa sitovien sääntöjen mukaisesti. Erityisesti liittohallituksen tulee:

  1. hyväksyä ja erottaa liiton jäsenseurat ja pitää jäsenluetteloa;
  2. hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta sekä kirjanpitoa ja laatia talousarvioehdotus;
  3. laatia vuosikertomus- ja toimintasuunnitelmaesitykset;
  4. kutsua koolle liittokokoukset ja valmistella niille esitettävät asiat sekä toimeenpanna niiden päätökset;
  5. myöntää SM-, kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisluvat ja määritellä kilpailulupien myöntämisperusteet;
  6. julkaista kilpailukalenteri;
  7. valvoa osallistumista ulkomaisiin kilpailuihin, näytöksiin ja testeihin;
  8. päättää kunnia-, ansiomerkkisäännöistä sekä jäsenseuroja kuultuaan kilpailu­säännöistä;
  9. valita liiton edustajat ulkomaisiin kilpailuihin ja kongresseihin;
  10. päättää yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön hyväksymisestä kannattajajäseneksi;
  11. valita liiton edustajat liiton ulkopuolisiin toimielimiin ja kokouksiin;
  12. nimittää avukseen tarpeelliset toimikunnat;
  13. ottaa palvelukseen ja erottaa liiton toiminnanjohtaja, määritellä hänen tehtävänsä ja palkkauksensa; ja
  1. ohjata, edistää ja valvoa taitoluistelun kehitystä sekä alue- ja seuratoimintaa.

17§ Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja yhdessä jommankumman varapuheenjohtajan kanssa tai joku heistä erikseen toimihenkilön kanssa, jolle liittohallitus on myöntänyt nimenkirjoitusoikeuden.

18§ Tilintarkastus

Liiton tilivuosi on kalenterivuosi.

Liiton tilit, vuosikertomus ja muut tarvittavat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajalle vii­meistään maaliskuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastajan on annettava tilintarkastus­kertomuksensa liiton puheenjohtajalle viimeistään maaliskuun 31. päivänä.

19§ Sääntöjen muuttaminen

Päätöksiin, jotka tarkoittavat näiden sääntöjen muuttamista, vaaditaan 3/4 liittokokouksessa annetuista äänistä.

20§ Liiton purkaminen

Päätökseen, joka tarkoittaa liiton purkamista, vaaditaan 3/4 liittokokouksessa annetuista äänistä ja tämän päätöksen vahvistamiseen aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävässä seuraavassa liittokokouksessa vähintään 3/4 annetuista äänistä.

21§ Omaisuuden käyttäminen liiton purkautuessa

Jos liitto puretaan, sen omaisuus on käytettävä purkamispäätöksen tehneen liittokokouksen määräämällä tavalla taitoluistelua edistävään tarkoitukseen.