Huipputaitoluistelun kehitysohjelma 2010-luvulle

Suomen Taitoluisteluliitto on ollut mukana Suomen Olympiakomitean ohjaamassa huippu-urheilujärjestelmän kehitysprosessissa syyskuusta 2007 maaliskuuhun 2009 asti.

Prosessi kokonaisuudessaan toteutettiin Olympiakomitean johdolla yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHU:n ja neljän valmennuskeskuksen kanssa. Olympiakomiteasta lajiliittojen kehitysohjelmien ohjaajana toimi Jorma Vertainen, valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola ja kehityspäällikkö Asko Härkönen. Vastuuhenkilönä Taitoluisteluliiton puolelta toimi valmennuspäällikkö Laura Tast. Prosessissa oli mukana 22 taitoluistelun asiantuntijaa kuten valmentajia, tuomareita ja liiton toimihenkilöitä.

Liitto­hallituksen nimeämä työryhmä kiteytti 9 kehityshanketta, jotka nähtiin ensi­arvoisen tärkeiksi urheilullisen menestyksen varmistamiseksi.

Kärkihankkeet

1. Huipputaitoluistelun valmennuslinja 2009-2011
2. Ammattivalmennuksen vahvistaminen 2010-2011
3. Liittotyön ammatillisuus 2009-2010

Muut strategiset kehityshankkeet

4. Lajianalyysien kehitystyö 2010-2012
5. Huipputaitoluistelun laatuseurat 2010-2013
6. Muodostelmaluistelun kehitysohjelma 2009-2011
7. Miesluistelun kehitystyö 2009-2011
8. Olosuhdeohjelma 2010-2011
9. Jäätanssin kehityshanke 2010-2013

Kehityshankkeet käynnistetään viimeistään vuoden 2010 aikana. Kaikki hankkeet ovat useavuotisia prosesseja. Hankkeille nimetään kaksi vastuuhenkilöä, jotka rakentamansa hankesuunnitelman, budjetin ja aikataulun puitteissa työstävät hankkeita. Liiton valmennus­päällikkö ja hankkeiden vastuuhenkilöistä koostuva ohjausryhmä tukee hankkeiden etenemistä ja niiden integroitumista liiton päivittäistoimintaan pidemmällä aikavälillä.

Kehitysprosessi

Taitoluisteluliiton hallituksen nimeämän kehitysryhmän vastuuhenkilöinä ovat olleet valmennuspäälliköt Janna Hautamäki (4/08 saakka) ja Laura Tast (5/08 alkaen) ja jäseninä liiton puheenjohtaja Susanna Rahkamo, kilpailusihteeri Anne Fagerström, valmentaja Susanna Haarala, seurajohtaja Ulla-Maija Haimi, toiminnanjohtaja Lea Hietala, valmentaja Virpi Horttana, valmentaja Tero Hämäläinen, valmentaja Berit Kaijomaa, valmentaja Sirkka Kaipio, tiedottaja Mila Kajas, koulutuspäällikkö Maiju Kokkonen, tuomari Leena Laaksonen, hallituksen jäsen Marie Lundmark, fysioterapeutti Jari Malinen, valmentaja Susanna Malinen, valmentaja Kaisa Nieminen, valmentaja Anu Oksanen, vt. koulutuspäällikkö Merja Palkama, tuomari Tarja Ristanen, hallituksen jäsen Riitta-Leena Roos, valmentaja Maaret Siromaa ja valmentaja Anuliisa Uotila. Työskentelyyn ovat osallistuneet lisäksi Suomen Olympiakomiteasta Jorma Vertainen (prosessin ohjaus), valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola ja kehityspäällikkö Asko Härkönen, Vierumäen valmennuskeskuksen edustajat Kyösti Lampinen, Riina Valto sekä Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta johtaja Jukka Viitasalo ja tutkija Pasi Sarkkinen.

Prosessi on koostunut n. 6 viikon välein pidetyistä koko päivän mittaisista lähijaksoista (yhteensä 10 lähijaksoa) ja niiden välillä tehdyistä välitehtävistä (n. 100 välitehtävää). Lähijaksoilla on keskitytty alkuvaiheessa keskeisten pääteemojen taustoitukseen ja johtopäätöskeskusteluun ja prosessin edetessä etsimään konkreettisia ratkaisumalleja ja priorisoimaan kehitystarpeita. Prosessin ohjaaja Jorma Vertainen ja lajin vastuuhenkilöt Janna Hautamäki/Laura Tast ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä lähijaksojen ja ennakkotehtävien valmistelun sekä raportoinnin osalta. Viiden lajin vastuuhenkilöt ovat kokoontuneet prosessin aikana useita kertoja myös yhteisiin työnohjauksellisiin lähijaksoihin. Erittäin tärkeä merkitys on ollut liiton luottamus- ja toimihenkilöjohdon informoinnilla ja sitoutumisella prosessiin.

Työskentelyn perusnäkökulmana on ollut lajin huippu-urheilu ja sen kestävän menestysperustan rakentaminen 2010-luvulle. Prosessin sisäisenä perusvalintana on ”yksilön valmennusarki”. Näiden lähtökohtien ja prosessin perustana olevan ”prosessikartan” kautta on määritelty tämä ohjelmakokonaisuus. Laaja-alaisen toimintamallin myötä prosessissa on avautunut huipputaitoluistelun ohella realistinen kuva koko lajin kehitystarpeista. Lajin huippu-urheilua ei tulekaan jatkossa tarkastella erillisenä saarekkeena, vaan osana koko lajin strategista kehitystyötä.